Olen koko elämäni katsonut elokuvia. Juossu monissa ensi-illoissa ja saanut otteen lukuisista Hollywood-tuotteista. Yleensä elovuvat eivät ole olleet kovin älykkäitä, vaan enimmäkseen pintakiiltokuvia, vaikka ne olisivat millaisia palkintoja voittaneita.

Amerikkailaisten elokuvien joukossa on usein helmiäkin, mutta ne ovat usein niitä ei-niin kuuluisia teoksia, joissa on oikeasti sanoma eikä viesti katoa illusioiden ja marmelaadireunusten keskelle.

Ranskalaisissa elokuvissa on monia kertoja maistunut elämä. Ne ovat vähemmän toimintaa sisältäviä moderneja kertomuksia - mutta usein niissäkin on menty liiallisuuksiin.

Suomalaisissa elokuvissa on suosikkejani, jotka ovat tosin myös liitokuvia. Tälläinen yksi elokuva, josta pidän on  'Tyttö sinä olet tähti', joka on kaunis Suomalainen elokuva.

Toki pidän monista Amerikkalaisista elokuvistakin. Minä hyvin tehdyistä toimintaelokuvista, jossa on hienoja tehosteita. On vaikea väittää että elokuvassa pitäisi olla juoni realistinen, kun sen viihdyttävyys ei perustu todellisuuteen vaan illuusioihin. Illuusiot ovat kuin kakku, jota voi syödä jonkun verran, mutta liikaa syötynä se alkaa pöhöttämään.

Toisaalta realistisemma elokuvat saattavat olla melkoisen pitkästyttäviä ja masentavia teoksia.

Jokaisella ihmisellä onkin oma makunsa. Ehkä kirjoittelen tänne omaa makuani ja omia arvioitani elokuvien maailmasta.